Sukuvaakuna

Kultaisella kilvellä irtonainen neliöristi saatteenaan alapuolella lipuke kyljellään, kaikki sinistä; kilvessä sininen sakarakosoinen laesta avoin reunus. Kypärä suljettu. Kypäränpeite sininen, vuoripuoli kultaa; lakipunos kultaa ja sinistä. Kypäränkoristeena sininen kotkansiipi.

Helsingissä 3.2.1990, Suomen Heraldinen Seura

Simelius-simojoki suku on lähtöisin Pohjois-Pohjanmaalta. Sukuun on 1600-luvulta saakka kuulunut lukuisia kirkon palvelijoita, aina lukkarista suomen arkkipiispaan saakka. Varsinkin 1600-1800 luvuilla he vaikuttivat pääasiassa Pohjanmaalla. Tämän vuoksi kilven keskellä oleva neliöristi ja sen alapuolella oleva pieni suorakulmio kuvaavat Pohjanmaalle tyypillistä ristikirkkoa kellotapuleineen. Simelious-Simojokli suvun jäsenille kotiseutu ja isän maa on aina ollut hyvin rakas. Tämä ilmeni erikoisesti itsenäisyyden sarastaessa ja itsenäisyyden myöhemmin ollessa vaarassa. Monet tunnetut sukumme jäsenet ovat toimineet suomalaisuuden puolestapuhujina ja maamme puolustusvoimien kärkipaikoilla. Tämän vuoksi kilven oikeata reunaa kiertää itsenäisyyden ja suomalaisuuden puolustusta kuvaava sininen muuri.

Sukulippu

Lippua käytetään vain sukukokouksissa yhdessä Suomenlipun kanssa. Sukukokouksen alussa Suomenlippu ja Sukulippu tuodaan sisään niille varatuille kunniapaikoille. Kokouksen osanottajat seisovat lippuja tuotaessa. Suomenlippu asetetaan ensin telineeseen. Sukulippu tervehtii Suomenlippua ja se asetetaan telineeseen. Osanottajat istuutuvat.

Sopivalla kohtaa sukukokouksen loppuohjelmaa Suomenlippu ja Sukulippu poistuvat juhlasalista. Osanottajat seisovat.

Sukuneuvosto voi antaa luvan käyttää Sukulippua joissakin suvun muissa erikoistilanteissa

Morsiuskruunu

Sukukokous Raahessa 1992 antoi sukuneuvostolle tehtäväksi suunnitella ja valmistuttaa Simelius-Simojoki-suvulle oman morsiuskruunun.

Symboliikka:
Morsiuskruunu on valmistettu hopeasta ja siinä on seitsemän kotimaista jalokiveä. Morsiuskruunun jalustassa on kuvattu Pohjanmaalle tyypillinen ristikirkko, joka edustaa sukumme hengellisiä ja isänmaallisia perustuksia. Jalustassa olevat ympyrät kuvaavat ikimuistoisen symboliikan mukaan uskollisuutta, ja koska ympyrä kuviona on päättymätön, myös ikuisuutta. Hermes Trismegistos on sanonut: ”Jumala on ympyrä, jonka keskipiste on kaikkialla, mutta kehä ei missään.” Kotimainen jalokivi ympyrän sisällä kuvaa kotimaamme jaloutta. Jalustan päällä on lootuskehä. Lootuksen kukka on myös vanha symboli, joka edustaa puhtautta , kauneutta ja naisellista täydellisyyttä. Koska lootus luo samaan aikaan siemeniä, nuppuja ja kukkia, se voidaan yhdistää menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen eli kaikkeuteen. Henkilö, joka ensimmäisenä otti suvussamme käyttöön sukunimen Simelius oli ”studiosus” Hendrich Simelius (1677-1716), myöhemmin Ylivieskan kirkkoherra. Hän pääsi Upsalan yliopistoon 1706. Hänen nimensä on kaiverrettu kruunun sisäpuolelle. Toivokaamme, että morsiuskruunu tulee avioparien käyttöön sukumme keskuudessa ja pitäköön se esi-isiemme muistot elävinä ja yhdistäköön omalta osaltaan sukuamme kautta sukupolvien. Kruunun on suunnitellut Kalle Simelius ja sen on valmistanut sukumme jäsenen Antti-Pekka Tuovisen vaimon Minna Annariinan veli Jussi Jyvälahti.

Morsiuskruunu on tarkoitettu sukuumme kuuluville tai sukuumme tuleville morsiamille. Kruunun voi tilata Oulun maakunta-arkistosta, joka toimittaa sen pyydettyyn osoitteeseen. Kruunu pyydetään palauttamaan heti vihkitilaisuuden jälkeen Oulun maakunta-arkistoon, sillä seuraava morsiuspari voi olla jo odottamassa kruunua.

Kruunun mukana on päiväkirja, mihin ystävällisesti pyydetään merkitsemään avioparin nimet, vihkimisaika ja -paikka sekä vihkimisen suorittaja. On myöskin hyvin toivottavaa, että päiväkirjaan aukeaman toiselle sivulle, kiinnitetään vihkikuva. Vihkikuvan voi myös lähettää jälkeenpäin Oulun maakunta-arkistoon, joka kiinnittää sen kirjaan. Mainittakoon, että haluttaessa morsiuskruunua voi myös pitää vihkiparin pöydällä kunniapaikalla.