Epäviralliset sukukokoukset 1900 – 1935

Paavolan lukkari Josef Simelius oli tunnettu sukurakkaudestaan. Hän kokosi kymmenpäisen lapsilaumansa perheineen ja muitakin sukuun kuuluvia läheisiä. Hänen lapsensa järjestivät vuonna 1927 sukukokouksen, johon oli kerääntynyt jo 35 henkeä ja toisen vuonna 1935. Silloin tiettävästi ensi kerran suunniteltiin Jooseppi Simeliuksen ehdotuksesta kaikkien Simelius-suvun jäsenten yhteistä kokousta. Valittiin toimikuntakin tehostamaan ajatusta; siihen kuuluivat Jenny Paulaharju os. Simelius, Olga Lavonius os. Simelius, Arvi Simojoki ja Martti Simelius. Kokouksen aikana oli jumalanpalvelus Paavolan kirkossa, jossa saarnasi pastori Yrjö Simelius aiheenaan PS:103.1:2. Voimakas veisuu oli täyttänyt kirkon, kun lukkarin lapset ja lastenlapset veisasivat. Urkujen polkijana toimi Erkki Joelin poika, Simelius-kokousselostuksen laatija.

Sukuseuran synty 1950

Vuonna 1937 Jenny Paulaharju kävi kirjeenvaihtoa pikkuserkkujensa kanssa sukuseuran perustamisen ja ”suuren sukukokouksen” aikaansaamisesta, muttei saanut riittävästi kannatusta pyrkimyksilleen. Asia oli oikea painajainen Jennylle, kuten hän kirjoitti veljelleen Joosepille. Pikkuserkku Olga Lavonius vastasi Jennylle: ” Kannatan ajatustasi, mutten ymmärrä miten saisin yhteyttä Etelä-Suomen sukulaisiin”. Eeva Kyröhongalle os. Simelius osoitetussa kirjeessä Jenny pyysi häntä ottamaan yhteyttä Sadeniemiin, Reenpäihin ja Martoloihin. Jenny kirjoitti myöhemmin samana vuonna Joosepille Eeva Kyröhongan vastanneen hänelle hiljaisuudella. Samalla Jenny kertoi suunnittelemastaan kokouksen ohjelmasta. Olisi pidetty jumalanpalvelus Paavolan kirkossa ja suvun nuorille olisi järjestetty koskenlaskua Muhoksella. Siihen kuivui hyvä ajatus, ja toistakymmentä vuotta kului ennen kuin Jenny ryhtyi uudelleen toimeen, nyt veljiensä poikien avustuksella.

Viralliset sukukokoukset 1950 ->

Simelius-Simojoki sukuseuran virallinen sukukokous pidetään joka neljäs vuosi huhti-syyskuun aikana.