Vaakunan symboliikka

logo_ulk_sivu

Simelius-Simojoki-suku on lähtöisin Pohjois-Pohjanmaalta. Sukuun on 1600-luvulta saakka kuulunut lukuisia kirkon palvelijoita, aina lukkarista Suomen arkkipiispaan saakka. Varsinkin 1600-1800-luvulla he vaikuttivat pääasiassa Pohjanmaalla. Tämän vuoksi kilven keskellä oleva neliöristi ja sen alapuolella oleva pieni suorakulmio kuvaavat Pohjanmaalle tyypillistä ristikirkkoa kellotapuleineen.

Simelius-Simojoki-suvun jäsenille kotiseutu ja isänmaa on aina ollut hyvin rakas. Tämä ilmeni erikoisesti Suomen itsenäisyyden sarastaessa ja itsenäisyyden myöhemmin ollessa vaarassa. Monet tunnetut sukumme jäsenet ovat toimineet suomalaisuuden puolestapuhujina ja maamme puolustusvoimien kärkipaikoilla. Tämän vuoksi kilven oikeata reunaa kiertää itsenäisyyden ja suomalaisuuden puolustusta kuvaava sininen muuri.

Helsingissä 3 p:nä helmikuuta 1990.

Heraldinen vaakunaselitys

Simelius-Simojoki-Suvun vaakunanselitys on:

Kultaisella kilvellä irtonainen neliöristi saatteenaan alapuolella lipuke kyljellään, kaikki sinistä; kilvessä sininen sakarakosoinen laesta avoin reunus. Kypärä suljettu. Kypäränpeite sininen, vuoripuoli kultaa; lakipunos kultaa ja sinistä. Kypäränkoristeena sininen kotkansiipi.

Helsingissä 3.2.1990
Suomen Heraldinen Seura